Äänestämällä voi vaikuttaa – Helsingin suunta linjataan vaaleissa

Yksi takuuvarma keskustelunaihe vaalien alla ja välittömästi sen jälkeen on äänestysprosentti. Tällä kertaa ennakkoon kävi äänestämässä 26,3 prosenttia äänioikeutetuista. Se on vähän enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa.

Kuluneella vuosituhannella äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on vaihdellut 58,6 ja 61,2 prosentin välillä, kun vielä 1990-luvun alussa päästiin päälle 70 prosentin lukuihin. Poliittisen päätöksenteon näkökulmasta tarkasteltuna korkeamman äänestysaktiivisuuden tulkitaan antavan vahvemman mandaatin valituille luottamushenkilöille.

Joskus olen itse miettinyt, miksi erityisesti kunnallis- ja EU-vaalien kohdalla äänestysvilkkaus on selvästi alhaisempi. On hyvä muistaa, että monessa muussa maassa ihmisillä ei ole aitoa mahdollisuutta valita eri vaihtoehtojen välillä. Näin on tilanne esimerkiksi Venäjällä. Luulisi, että pelkästään tämä seikka kannustaisi äänestämään.

Edustuksellisen demokratian yksi kulmakiviä on se, että jokaisella on vain se yksi ääni, joka voi olla ratkaiseva. Lähihistoriasta löytyy useita esimerkkejä, joissa puolueiden tai puolueiden sisällä ehdokkaiden väliset erot äänimäärissä ovat olleet vain muutamia ääniä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtynevät uuden valtuustokauden aikana maakuntahallinnon vastuulle, mutta tästä huolimatta kunnilla säilyy tärkeitä tehtäviä. Helsingissä kaupungin vastuulla on jatkossakin opetus, kulttuuri ja vapaa-aika, kaupunkisuunnittelu ja elinkeinopolitiikka.

Kokoomusvetoinen Helsinki on tehnyt hyvää ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Maan pääkaupunki on paremmassa kunnossa kuin valtio. Kaupunkilaisten käsissä on nyt se, mihin suuntaan pääkaupunkia halutaan kehittää, halutaanko Helsingin hyvän kehityksen jatkuvan pormestariehdokas Jan Vapaavuoren johdolla.

 

Timo Vuori

Kokoomuksen ehdokkaana Helsingissä numerolla 151

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu