timovuori

Talvisodan tärkein opetus

Tänään on kulunut 77 vuotta talvisodan päättymisestä. Talvisotaan liittyy paljon vahvoja tunteita. Se nähdään Suomen toisena itsenäisyyssotana, joka yhdisti kansan. Monelle talvisota oli Davidin yksinäinen taistelu Goljattia vastaan. Unohtamatta tietenkään malli Cajanderia, jolla kuvataan suomalaisten varustautumista sotaan. Muistan erään jo vuosia sitten eläköityneen valtiotieteellisen professorin todenneen luennollaan vuosituhannen alkupuolella, että viimeiset vapaaehtoiset lähtivät talvisotaan. Tämäkin kuvastaa suomalaisten suhdetta talvisotaan, ennen kaikkea sen raakuutta.

Yksikään valtio ei lähettänyt joukkojaan Suomen tueksi, mutta täysin vaille apua Suomi ei jäänyt. Esimerkiksi Ruotsi ja Italia antoivat merkittävää sotilasmateriaalista apua Suomelle. Tuhannet ruotsalaiset vapaaehtoiset mahdollistivat suomalaisten joukkojen irrottamisen Sallan rintamalta Karjalan Kannakselle, joka kesti juuri ja juuri välirauhan tuloon asti. Syystä tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu tänään Ruotsissa vietettävään talvisodan päättymisen muistojuhlaan.

Sotilashankintoja oli tehty talvisotaa edeltäneinä vuosina. Tästä huolimatta sotilasmateriaalista oli kova pula. Se ilmeni mm. puutteina panssaritorjuntakalustossa ja kenttätykistössä.

Historia ei toista itseään, mutta tässä hetkessä on piirteitä, jotka ovat kuin kaikuja 1930-luvulta tai 1910-luvun alkupuolelta. Maailmanpoliittinen tilanne on viimeisten vuosien aikana muuttunut epävarmemmaksi. Venäjä ja Turkki ovat matkalla kohti autoritäärisempää yhteiskuntaa. Euroopassa on rikottu valtioiden suvereniteettia. Eteläisellä Kiinan merellä tilanne voi edetä sotilaallisesti konfliktiksi. Yhdysvalloissa on presidentti, jonka toiminta on herättänyt ristiriitaisia tunteita. Mitä hän lopulta tavoittelee? Oma kysymyksensä on se, mitä jos Kiinan talouskasvun sisältä paljastuu kupla, joka puhkeaa. Paljon epävarmuustekijöitä.

Sattumoisin Suomi on merkittävien sotilashankintojen äärellä. Tulevilla hankinnoilla vedetään suuntaviivoja Suomen puolustuskyvystä aina vuosisadan puolivälin paikkeille asti. Hankintojen kustannusarvioksi on esitetty 10 miljardia euroa. Se on paljon. Erityisesti vihervasemmisto on kritisoinut kustannusarviota, ja esittänyt vähäisempää panostusta puolustuskykyyn. Samaan aikaan vihervasemmisto on vannonut sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen puolustuksen nimiin, joskin ovat ilmeisesti pudottaneet sanan uskottava siitä edestä pois.

Talvisodan tärkein opetus on se, että uskottavaan puolustuskykyyn kannattaa panostaa. Se on kuin kaiken kattava kotivakuutus. Toivottavasti sitä ei koskaan tarvitse, mutta jos paha päivä koittaa ja vakuutus puuttuu, on myöhäistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Uskottavan puolustuskyvyn voi saavuttaa myös huomattavasti kustannustehokkaammin kuin mihin tällä hetkellä pyritään.

Uskottava puolustus ei edellytä markkinoiden uusimpien ja kalleimpien aseiden ja häivehävittäjien hankkimista torjuntakyvyn ylläpitämiseksi. Jopa vanhat MIG-21 hävittäjät olisivat täysin käyttökelpoisia, jos niiden elektroniikka ja asejärjestelmät uusittaisiin nykypäivän tasolle.

Laatu ei ole koskaan korvannut sodassa määrää, eikä se tee sitä tulevaisuudessakaan. Stalinin kysymys Paaville kuinka monta divisioonaa tällä on, ei ollut retoriikkaa vaan puhdasta taistelukentän faktaa.

Armeija käyttää valtavat määrät rahaa valmiusprikaateihin ja ulkomaan operaatioihin, jotka eivät palvele heittopussiksi jätettyä reserviä millään tasolla.

Suuresta reservistä ei ole mitään hyötyä, jos se ei osaa tai kykene ryhmittymään ja varustautumaan. Tätä ei ole koskaan kokeiltu elävässä elämässä. Nykyisin pelivara mitataan tunneissa, ei päivissä.

Aika paljon on jätetty ns. Herran haltuun, mutta oikealla tiellä ollaan, kun ostetaan kustannustehokkaasti markkinoilta hyvää ylijäämäkalustoa, kuten tankit Hollannista ja telatykit Etelä-Koreasta.

Valtava säästö ilman valtion talouden romahtamista saadaan aikaan sillä, että jätetään häivehävittäjät tehtaaseen ja ostetaan vähän käytettyjä F-16, Hornet, Eurofighter, Gripen yms. hävittäjiä aseineen. Esim. Sveitsi saattaisi myydä omia Hornetejaan edullisesti. Niillähän ei ole lennetty kuin pientä ympyrää, joten ovat uuden veroisessa kunnossa.

Näinhän toimitaan maavoimien osalta eikä kukaan epäile puolustuskyvyn siltä osin heikkenevän.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Historia ei toista itseään aivan samanlaisena, mutta historian lainalaisuudet pysyvät suurinpiirtein ennallaan vuosisadasta toiseen. Historian kulun detaljeihin tuovat eroavaisuutta sitten tietyt satunnaistekijät sekä mm. teknologinen kehitys. Kyllä historiasta voi aina oppia niin nykyisyyden kuin tulevaisuudenkin kannalta.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Talvisotaa on turhaan suomalaisessa historia keskusteluissa saanut tarunhohtoisen mielikuvan, ja sitä on myös pyritty ylläpitämään.

Talvisotaa edeltävinä vuosina Suomi panosti panssarilaivoihin ja sukellusveneisiin, joita talvisodassa ei juurikaan pystytty käyttämään, sodan luonteen takia. Me hankittiin lentokoneita mutta nekin puutteellisin varustein. Kaiken huipuksi älyttömällä "ryssä" vihalla höystetty soppa paloi pohjaan.

Yksi talvisodan opetuksista oli, että asiallisella politiikalla pärjää paremmin, kuin aseiden kalistelulla. Talvisota olisi vältetty hyväksymällä Stalinin ehdot 1938-39 neuvotteluissa, kun ne kuitenkin hyväksyttiin keväällä 1940 23 000 kaatuneen jälkeen.Moskovan rauhansopimuksen ehdot oli ne vähimmäisehdot mitä Stalin oli neuvotellut aika-ajoin, joten älytön uhoamisen sijasta olisi parempi olla hiljaa, ja myöntyä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Yksi talvisodan opetuksista oli, että asiallisella politiikalla pärjää paremmin, kuin aseiden kalistelulla."

Päivastoin! Yksi talvisodan opetuksista on, että asiallisella politiikalla ei ole mitään merkitystä silloin, kun suurvalta on päättänyt harjoittaa imperialismia.

"Talvisota olisi vältetty hyväksymällä Stalinin ehdot 1938-39 neuvotteluissa, kun ne kuitenkin hyväksyttiin keväällä 1940 23 000 kaatuneen jälkeen."

Hyväksyminen olisi johtanut koko Suomen miehittämiseen. Siitä oli jo suunnitelma olemassa. Suomen presidentiksi olisi nimitetty Otto Wille Kuusinen.

"Moskovan rauhansopimuksen ehdot oli ne vähimmäisehdot mitä Stalin oli neuvotellut aika-ajoin"

Tuo ei pidä paikkaansa. Stalin ei missään vaiheessa ehdottanut neuvotteluja noin suurista alueluovutuksista. Ainoastaan marginaalisesta rajatarkistuksesta Karjalan kannaksella. Miksei hän keväällä 1940 tyytynyt tuohon "tavoitteeseensa"?

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Missä niin on annettu sellaisia viitteitä, että Stalinilla oli tarkoitus vallata meidät, jos olisimme myöntyneet ehtoihin ennen sotaa, eikä sodan jälkeen?

Käytännössä Viipurin luovuttamisen jälkeen meille jäi Petsamo vielä aina Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittamiseen asti. Mitä muuta meidän olisi pitänyt saada?

Eikä Viipuri ollut osa Suomea vasta 1920-luvulta saakka. Sitä ennen se oli osa Venäjää, ja aikaisemmin Ruotsin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #5

"Missä niin on annettu sellaisia viitteitä, että Stalinilla oli tarkoitus vallata meidät, jos olisimme myöntyneet ehtoihin ennen sotaa, eikä sodan jälkeen?"

Alemmassa kommentissa on muun muassa joitakin viitteitä.
Lisäksi hyvänä referenssinä voidaan pitää Viron valloitusta samanlaisen tukikohtaneuvottelun jälkeen, kun Viro päästi neuvostosotilaat kunniaa tehden kävelemään rajansa yli.

"Käytännössä Viipurin luovuttamisen jälkeen meille jäi Petsamo vielä aina Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittamiseen asti. Mitä muuta meidän olisi pitänyt saada?"

Nyt puhutaan Suomen alueiden menetyksestä ja sinä kysyt mitä vielä olisi pitänyt SAADA????????????????????

"Eikä Viipuri ollut osa Suomea vasta 1920-luvulta saakka. Sitä ennen se oli osa Venäjää, ja aikaisemmin Ruotsin."

Suomi itsenäistyi vuonna 1917 ja siitä lähtien voidaan katsoa, että Suomella de facto on tietyt rajat ollut olemassa. Ne vahvistettiin pääpiirteittäin sellaisinaan Tarton rauhassa, joka toki oli "20-luvulla". Mutta eihän tietenkään Suomea itsenäisenä valtakuntana ollut olemassakaan ennen itsenäistymistä. Viipuri kuului kuitenkin Suomen Suuriruhtinaanmaahan aivan samalla tavalla kuin Helsinki, Turku tai Oulu, joten sen kohdalta ei voi mitenkään analysoida mitään poikkeuksellista.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #7

Taas tietty "putkinäköisyys"on vallalla. Olisiko Stalinin antaa Hitlerille tilaa hyökkäykseen kohti silloista Leningradia? Mitä Hitler puuhasi samaan aikaa Länsi-Euroopassa!

Ne olisimme saaneet pitää suurin piirtein muuttumattomina tänne saakka, ellemme olisi olleet jo 1930-lvun loppupuolelta saakka natsi-Saksan yhteistyö kumppaneina. Saimme valita, mutta valitsimme huonomman vaihtoehdon.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #5

Jukka Wallin, mitä sinä oikein ajatteletkaan, kun tuollaista soopaa kirjoitat?
Eipä näytä suomalaiset kommunistit ja Stalinin suuret ihailijat meiltä vielä mielipiteitään muuttaneet, vaikka historian aiemmin salaisetkin tiedot ovat jo osin täysin auenneet. Johan suomalaisia kommunistejakin lahdattiin oikein urakalla, kuten viimepäivinä on Hesarissakin näyttävästi kerrottu.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #11

Nämä kuolleet kommunistit palvelevat nykyään vain tiettyä propagandaa, tätä ennen kommunisteja on vihattu. Vallitseva tekopyhyys silmiinpistävää. Tätä ennen on SKP:tä vaadittu irtisanoutumaan Stalinin terrorista, mutta kuolleet on jätetty sivuun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #11

Itse asiassa nyt saatavilla olevat Venäjän talvisotaa koskevat arkistot paljastavat, että yksityiskohtainen suunnitelma (siis YKSITYISKOHATAINEN) sodasta Suomea vastaan oli tehty jo maaliskuussa 1939. Kaikki neuvottelut syksyllä olivat vain silmänlumetta, jona aikana suoritettiin joukkojen keskitys koko Suomen rajan pituudelle.

Voiko joku väittää, että esimerkiksi Suomussalmen korkeudella olleella rintamalla olisi ollut jotain tekemistä Leningradin puolustuksen kanssa? Semminkin, kun siellä olevat joukot olivat varustettuja marssioppaalla, jossa neuvottiin kuinka ruotsalaisia rajavartioita tervehditään Tornion joella.

Tuollainen "miljoona-armeijan" keskittäminen ja varustaminen koko itärajan pituudelta on vienyt projektina useita kuukausia kaikkine suunnitelmineen, esivalmistuksineen ja toteutuksineen joka tapauksessa. Suomi kutsuttiin ensimmäisiin neuvotteluihin Moskovaan lokakuun 12. päiväksi.

Kun lisäksi Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkämättömyyssopimus oli allekirjoitettu jo kesällä, niin miten Neuvostoliitto syksyllä pystyi perustelemaan Leningradin puolustuksen parantamistarvetta Saksan uhalla?

Karjalan kannaksella ei ollut luonnollisia puolustuspesäkkeitä, vaan tuon tasaisen maaston puolustuksen oli pakko perustua sinne varta vasten rakennettuihin linnoituksiin. Suomella ei siis ollut varaa "kokeilla" olisiko neuvostoarmeija pysähtynyt sovitulle uudelle rajalle sen jälkeen, kun se olisi päästetty ylittämään Mannerheimlinjan linnoitukset.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #18

Taas on vähän hakuisessa käsityksesi tapahtumien kulusta. Suomi oli määrännyt YH- jo alkusyksystä, joten me olimme valmiita sotaa ENNEN Nl:toa.

"Kun lisäksi Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkämättömyyssopimus oli allekirjoitettu jo kesällä, niin miten Neuvostoliitto syksyllä pystyi perustelemaan Leningradin puolustuksen parantamistarvetta Saksan uhalla?"

Kumpikin sopijaosapuoli tiesi toistensa aikeet, olihan Nl:to ollut Saksan kanssa sotilaallisessa yhteistyössä jo 1920-luvulta saakka. Myös Espanjan sisällissota antoi viitteitä näiden kahden yhteenotosta. Tästä tuli se mieleen, että Syyrian sota on nähty samanlaisena sotilaallisena aseteknisenä harjoituksena mitä Espanja oli 1930-luvulla.

Saksalaiset arvioivat jossakin vaiheessa ennen operaatio Barbarossaa, että Nl:to olisi aikaisintaan 1942 tai viimeistään 1943 tarpeeksi vahva hyökkäämään länteen. Tämän takia Hitler halusi hyökkäystä ennen tätä ajankohtaa.

Me heitimme pyyhkeen kehään 13.3.1940 ja seuraavan kerran 1944, hyväksymällä loppujen lopuksi NL:ton ehdot. Me hävisimme sodat joista olisi pitänyt ottaa oppia,mutta vieläkin on joitakin jotka pitävät näitä huonona vaihtoehtona.
'
Vanha sananlasku "Kolmas kerta toden sanoo" on huono vaihtoehto.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #20

Jukka Wallinilla on oikeus mielipiteisiinsä.

Onneksi hän on yksittäistapaus.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #21

Ikävä kylläkin olen oikeassa, sinä väärässä. Onneksi näinpäin

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

"Suomi oli määrännyt YH- jo alkusyksystä, joten me olimme valmiita sotaa ENNEN Nl:toa."

Suomen ylimääräiset kertausharjoitukset määrättiin samanaikaisesti ensimmäisten Moskovan neuvottelujen kanssa lokakuussa 1939. Ja kuten aiemmin mainitsin, Neuvostoliitto oli aloittanut aiemmin tekemiensä suunnitelmien toteuttamisen jo paljon aiemmin.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #30

Suomi määräsi YH alkamaan 12 lokakuuta, ja puna-armeija marssitti joukkonsa rajalle marraskuussa? Talvisota alkoi 31. marraskuuta. Suomi oli varautunut sotaan noin 1,5 kuukautta aikaisemmin.

Ainakin minua huvitti suuresti, kun Stalin tapasi Paasikiven, niin tämä naureskeli Paasikivelle Helsingin rautatieasemalla virren laulusta..

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Stalinin tarkoitus oli siirtää suomalaiset Uralin itäpuolelle ja se oli syy Talvisotaan, joka käynnistettiin Mainilan laukauksilla. Jatkosodan aikana jäi vangiksi venäläisiä upseereita, jotka tunnustivat tämän Mainila-provokaation.

”Marsalkka Konev kertoo muistelmissaan, että Isäntä oli Suomen sotaa aloittaessaan sanonut Vorošilovin ja amiraali Isakovin kuulleen: ”Suomalaiset on asutettava muualle… Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle…” Lähde: Edvard Radzinski: STALIN, sivu 505.

Aleksandr Solzhenitsyn kertoo kirjassaan ”Vankileirien saaristo” samaa asiaa. Hän spekuloi suomalaisten sijoituskohteeksi silloisen Neuvostoliiton ja Kiinan välistä rajaa (VI osa, Karkotus, sivu 259).
On täysin naurettavaa kuvitella, että takana olisi ollut kysymys pelkästään alueluovutuksista, jotka koskivat Karjalan kannasta ja Suomenlahden itäosan saaria.

Saksalainen edesmennyt kenraali ja tiedustelupäällikkö Reinhard Gehlen kirjoittaa kirjassaan ”Vuosisadan vakooja” itänaapurin tappioista Talvisodassa: ”Omien armeijoidemme esittämien raporttien ja liittolaistemme arvioiden mukaan 430 000 oli kaatunut tai jäänyt invalidiksi Suomea vastaan käydyssä sodassa 1939 - 1940” (sivu 93).

Hesarissa oli eilen Jukka Rislakin kirjoittama artikkeli ”Verilöyly Uralilla”, jossa kerrotaan Neuvostoliittoon muuttaneiden suomalaisten hirvittävistä kohtaloista. Tämä sama olisi odottanut Suomen kansaa, mikäli Talvisota olisi hävitty.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Neuvostoliiton johdon tarkoituksena ei ollut siirtää suomalaisia mihinkään.

Sen sijaan Suomi-Saksa natsiakselin tarkoitus oli tuhota esim. Leningrad ja Moskova maan tasalle ja siirtää eloon jääneet venäläiset Siperiaan.

Tätähän Suomikin harjoitteli rakentamissaan keskitysleireissä, joissa tapettiin kymmeniä tuhansia venäläisiä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Neuvostoliiton johdon tarkoituksena ei ollut siirtää suomalaisia mihinkään."

Henkilö nimeltään Rauno Lintunen on eri käsityksessä kuin muiden muassa aiemmassa kommentissa mainitut Marsalkka Konev ja Venäjän historian läpikotoisin tuntenut Aleksandr Solzhenitsyn ovat olleet.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #14

Rauno Lintusella on oikeus mielipiteisiinsä.

Onneksi hänkin on yksittäistapaus.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #12

Ei sitä teoriaa ole missään juurikaan virallisissa lähteissä ole pystytty todistamaan. Ei keskustelut ole mikään varma todiste suuntaan tai toiseen. Tämä on ainakin minua ihmetettänyt, kun Stalin halusi erillisrauhaa meidän hyökättyä Neuvostoliittoon natsien kanssa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #19

Suomi ei hyökännyt Neuvostoliittoon natsien kanssa ja Suomi ei ollut liittosopimuksessa Saksan kanssa vuonna 1941. Tässä on siihen faktaa:

Risto Rytin päiväkirjat 1940-1944. Sen yläotsikko on ”Käymme omaa erillistä sotaamme.”

Risto Rytin päiväkirja 4.7.41

”Schoenfeld oli luonani esittäen promemorian ja tiedusteli asennettamme. Sanoin, että olimme valitettavasti joutuneet Venäjän uuden hyökkäyksen kohteeksi ja pakotettuja parhaamme mukaan puolustamaan vapauttamme ja elämäämme. Onneksi oli Venäjä joutunut sotaan Saksan ja eräiden muiden valtioiden kanssa, mikä tällä kerralla talvisotaan verraten suuresti huojensi asemaamme.
Sch. kysyi, oliko meillä poliittisia sopimuksia Saksan ja sen liittolaisten kanssa. Vastasin, ettei meillä ollut mitään poliittisia sopimuksia paremmin Saksan kuin sen liittolaisten kanssa. Sotilasjohtomme on ollut kosketuksissa Saksan sotilasjohdon kanssa sotatoimien koordinoimisesta, mutta olemme niiden kanssa vain cobelligerentejä faktillisen tilanteen vuoksi. Käsitämme sotamme erilliseksi puolustussodaksi, emmekä halua sekaantua suurvaltojen välisiin suuriin välien selvittelyihin, joihin varamme ja voimamme eivät riittäisikään, eivätkä ne meitä kiinnosta. Meidän kohdallemme on kysymyksessä vain oma elämämme ja turvallisuutemme vapaana itsenäisenä kansana.”

Arthur Hans Fredrik Schoenfeld oli Yhdysvaltain Helsingin-lähettiläs, jonka kanssa Ryti oli tiiviissä kosketuksessa sodan aikana, kun hän oli Suomessa. Kirja sisältää myös Schoenfeldin raportteja.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #25

Olet väärässä Suomi nimenomaan hyökkäsi yhdessä natsien kanssa Nl:toon. Tästä on myös niin sanottu Mannerheimin miekantuppipäiväkäsky.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #27

Olen oikeassa. Minä luotan tasavallan presidenttinä toimineen Risto Rytin sanaan. Lue päiväkirja. Siinä on muutenkin erittäin arvokasta tietoa. Venäläiset tekivät ilmahyökkäyksiä noin 500 koneen voimalla Suomeen pommittaen useita kaupunkeja eli siviilikohteita 25.6.1941.

Samana aamuna suomalaistiedustelu kaappasi neuvostosukellusveneille lähetetyn sanoman: ”Sota Suomea vastaan on alkanut.”

Suosittelen luettavaksi myös presidentti J.K. Paasikiven päiväkirjaa ”Jatkosodan päiväkirjat.” Siitä ilmenee,että pommitustiedustelua tehtiin neljän venäläiskoneen voimalla jo 23.6.1941 Helsingin yläpuolella (sivu 99).

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #28

Miksei olisi näin joku todennut. Tosin Pohjois-Suomessa oli yli 200 000 saksalaista sotilasta, joten Nl:to oli tätä operaatiota alkavaksi.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Timo Vuori Kirjoittaa Talvisodasta: "Se nähdään Suomen toisena itsenäisyyssotana, joka yhdisti kansan."

Milloin se ensimmäinen itsenäisyysota käytiin? Historian dokumenteissa kyllä todetaan, että Leninin johtama Neuvosto-Venäjän hallitus myöntyi Suomen irtaantumiseen Venäjästä ilman yhtäkään laukausta.

Vuori jatkaa: "Historia ei toista itseään, mutta tässä hetkessä on piirteitä, jotka ovat kuin kaikuja 1930-luvulta tai 1910-luvun alkupuolelta".

Kyllä vain. Tässä päivässä huokuu 1930-luvun kokoomuslainen ryssäviha ja AKS:n, Vihan Veljien, Lapuan liikkeen ja fasismin henki.

Ja 1910-luvun alkupuolen piirteitäkin on. Tuon ajan porvaristo liittoutui Venäjän tsaarin kanssa vastustaessaan työväenluokan oikeutettuja vaatimuksia. Tämän aivan porvaristo on liittoutunut EU-tsaarin kanssa, samasta syystä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Milloin se ensimmäinen itsenäisyysota käytiin?"

Kevättalvella 1918.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Talvella 27. päivänä tammikuuta 1918 alkoi luokkasota, joka muuttui myöhemmin sisällissodaksi, jonka Mannerheimin johtamat valkoiset voittivat keisarillisen Saksan armeijan avulla.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta luokkasodan alusta. Sitä on muistettava kaikilla Punaisten haudoilla ja muistomerkeillä.

Mitään ja ketään ei unohdeta.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #13

Rauno,
Sinulla on mahdollisuus tutustua vuoden 1918 - 1920 sanomalehtiin. Ne ovat nyt digitoituna netissä vuoteen 1920 saakka. Silloin selviää syy, miksi ei voida puhua mistään luokkasodasta, joka vääristeltiin jälkeenpäin ”sisällissodaksi.” Kysymyksessä oli Vapaussota, jota myös aiheellisesti kutsuttiin kapinaksi. Punikit tekivät itänaapurin myötävaikutuksella kapinan maan laillista hallitusta vastaan. Punakaarti mellasti Etelä-Suomessa tehden rikoksia mielin määrin. Mitä korkeampi oli yhteiskunnallinen asema, sitä helpommin lähti henki. Tämän kaiken voit lukea sen ajan sanomalehdistä. Ne ovat erittäin arvokas tiedonlähde historiasta kiinnostuneille.

Tässä linkki:

http://digi.kansalliskirjasto.fi/

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Kertausta 5.12.2016.

Suomen 99. itsenäisyyspäivää vietetään perinteiseen tapaan sotaisan pullistelun merkeissä. Itsenäisyyden sinetiksi väitetään sotia Neuvostoliittoa vastaan ja aseveljeyttä Hitlerin Saksan kanssa. Näin siitäkin huolimatta, että molemmat sodat hävittiin.

Vähemmälle huomiolle ja pullistetulle on jäänyt itsenäisyyden todellinen sinetti 31.12.1917, ilman yhtäkään laukasta.

Työkansan Sanomat 13/2016: "Bolshevikkien johtama Neuvosto-Venäjän hallitus tunnusti 31.12.1917 Suomen valtiollisen aseman ja antoi näin Suomelle itsenäisyyden. Sitä ennen tarvittiin kuitenkin Suomen työväenliikkeen neuvotteluapua ja porvariston taivuttelua asialliseen kanssakäymiseen bolshevikkien kanssa.

Porvariston johtajat eivät aluksi tahtoneet kääntyä asiassa bolshevikkien puoleen vaan anelivat maamme itsenäisyydelle tunnustusta kaikkien muiden maiden hallituksilta. Mutta he saivat kehotuksia kääntyä asiassa Neuvosto-Venäjän hallituksen puoleen, joten lopulta heidän oli pakko ottaa ”lusikka kauniiseen käteen”.

Sitä ennen, joulukuun 27 päivänä 1917, vei Kullervo Mannerin johtama valtuuskunta Neuvosto-Venäjän bolshevikkipuolueen keskuskomitealle pyynnön, että keskuskomitea myötävaikuttaisi Neuvosto-Venäjän hallituksessa Suomen itsenäisyyden hyväksi.

Valtuuskunta keskusteli asiasta mm. Leninin kanssa. Lenin sanoi, että jos Suomen kansa virallisten edustajiensa kautta sitä pyytää, niin Neuvosto-Venäjän hallitus tulee myöntämään Suomelle itsenäisyyden.
Svinhufvudin johtaman senaatin valtuuskunnan oli lopulta pakko kääntyä virallisella esityksellä Neuvosto-Venäjän hallituksen puoleen. Senaatin valtuuskunta sai sitten vuoden 1917 viimeisen päivän iltana kirjallisen ilmoituksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta."

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomen valtuuskunnalle ei suinkaan kelvannut Kansankomissaarien neuvoston ilmoittama tunnustus Suomen itsenäistymisestä 31.12.1917.

Suomen valtuuskunta vaati ja sai 4.1.1918 Yleisvenäläiseltä toimeenpanaevalta keskuskomitealta vaatimansa vahvistuksen Venäjän hallituksen päätöksestä.

Työkansan Sanomat pyrkii korostamaan Leninin osuutta Suomen itsenäistymisprosessissa vastoin tiedossa olevaa tapahtumien kulkua ja juridisia tosiasioita, mitkä liittyvät päivämäärään 4.1.1918.

Petteri Hiienkoski

Malli Cajanderin lisäksi toinen tärkeä talvisodan ja muidenkin sotien opetus on se, että Suomessa kannattaa ymmärtää suurvaltasuhteiden logiikka. Kaikki sodat, joihin Suomi historiansa aikana on joutunut itänaapurin kanssa, ovat liittyneet itänaapurin reagoinnista kolmannen osapuolen toimintaan.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Presidentti Sauli Niinistö osallistuu 13.3. ruotsalaisvapaaehtoisten muistojuhlaan Tukholmassa. Esitän Suomen suuren isänmaallisen puolustussodan 1-osan päättymisen vuosipäivänä selvitettäväksi, löytyisikö viime aikoina lämmenneen Suomi - Ruotsi -turvallisuusyhteistyön sovellusalueille myös uudenlaisen, ei-sotilaallisen yhteisintressin paikkaa. Sellaisen, joka liennyttäisi idän suuntaan tunnettavaa epäluuloisuutta ja vähentäisi pelkoja ja lisäisi molemminpuolista luottamusta. Tämä voisi perustua sille tosiasialle, että itsenäisen Suomen rauhanomaisesti 1920 sovitut alkuperäiset rajat ovat olleet loukkaamattomat muiden sopijaosapuolten kuin itänaapurimme puolelta. Ruotsi on kunnioittanut sitä, että Ahvenanmaa jäi Suomelle. Neuvostoliitto sitä vastoin ei pitänyt kiinni sovitusta, vaan turvautui sotilaalliseen hyökkäykseen rajaa siirtäkseen 1939 ja uudelleen 1941 alkaen.

Voisimme yhdessä Ruotsin ja myös Kansainliiton jatkajan YK:n kanssa... ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233320-s...

Toimituksen poiminnat