*

timovuori

Vaalikoneissa kuplii populismi

Taas on käsillä se aika, kun vaalien lähestyessä ihmiset täyttävät eri tiedotusvälineiden laatimia vaalikoneita. Vaalikoneissa on kysymyksiä laidasta laitaan, mutta kerrasta toiseen näyttää toistuvan samat ongelma, nimittäin vaalikoneiden populistinen rakenne.

Kunnanvaltuuston tehtävät sivuroolissa

Eräs usein vaalikoneissa esiintyvä kysymystyyppi on sellainen, joka käsittelee asioita, jotka kuuluvat eduskunnan päätäntävaltaan. Esimerkki Ylen vaalikoneesta:

                      Kirjaston palveluista voisi periä vuosimaksun.

Kirjastolaki korostaa vapaan tiedonsaannin merkitystä, jonka kanssa väittämä on ristiriidassa. Samoin monissa muissa asioissa, kuten verotusta ja sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä, valmistelu ja päätöksenteko tapahtuvat eduskunnassa.

Väistämättä herää kysymys: eikö järkevämpää olisi esittää kysymyksiä asioista, joista valtuutetut päättävät. Tämä olisi myös äänestäjän kannalta hyödyllistä, sillä tällöin heille voisi muodostua selkeämpi kuva kunnallisesta päätöksenteosta.  

Teennäistä vastakkainasettelua ja epätarkkoja kysymyksiä

Toinen vaalikoneissa usein esiintyvä väittämätyyppi on asioiden teennäinen vastakkainasettelu. Yksi esimerkki on Helsingin Sanomien vaalikoneesta, jossa esitetään seuraava väittämä:

                      Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin

                      joukkoliikenteestä.

Mikäli on seurannut Helsingin liikennesuunnittelusta käytyä keskustelua, näkökulma on ollut lähinnä yksityisautoilun toimintaedellytysten heikentäminen tai nykyisten käytäntöjen säilyttäminen. Tästä päästääkin itse kysymyksenasettelun ongelmallisuuteen: Mitäpä, jos ehdokas tai äänestäjä ei halua asettaa vastakkain yksityisautoilua tai joukkoliikennettä.  Jos taas kysymyksen on tarkoitus mitata suhtautumista yksityisautoiluun, voitaisiin suoraan esittää väittämä: kaupungin pitää rajoittaa yksityisautoilun edellytyksiä.  

Kolmas usein vaalikoneissa esiintyvä käytäntö ovat epätarkat kysymykset, jotka oikeastaan tekevät mahdottomaksi rationaalisen vastauksen antamisen. Esimerkki Ilta-Sanomien vaalikoneesta:

                      Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelevat Suomessa laittomasti.

Kysymyksessä ei ole määritelty, mitä auttamisella tarkoitetaan. Tuleeko kysymykseen perusterveydenhuollon lisäksi taloudellinen tuki tai jotain muuta? Tällöin vastaukseen vaikuttaa se, miten vastaaja on ymmärtänyt auttamisen.

Vaihtoehdottomuus ei ole vaihtoehto

Yksi populismin tunnusmerkkejä on tietynlainen vaihtoehdottomuus. On vain kaksi tapaa toimia, kyllä tai ei. Tästä huolimatta kunnallispolitiikassa tai elämässä yleensä kannatettavaan lopputulokseen voi olla monta tietä. Hyvä päätöksentekijä osaa etsiä eri vaihtoehtoja ja valita sen parhaan. Tämä ei kuitenkaan välity vaalikoneissa. Tästä esimerkkinä Helsingin Uutisten kysymys:

                  Uuden valtuuston on korotettava veroprosenttia, jotta homekoulut ja -päiväkodit

                  saadaan korjattua.

Tuskin kukaan vastustaa homekoulujen korjaamista, mutta toimintatapoja on monia. Veronkorotuksen lisäksi vaihtoehtoina on ainakin investointien priorisoiminen uudelleen, lainaraha tai kaupungin omaisuuden realisointi. Remontti itsessään ei välttämättä ole edes ainoa tai paras vaihtoehto. Ollessani tekemässä päätöstä Hakavuoren kirkon sulkemisesta sisäilmaongelmien vuoksi, lausuivat asiantuntijat, ettei remontti välttämättä poista itse ongelmaa. Tässä tapauksessa ongelmana oli sädesieni. Remontin rinnalla toinen vaihtoehto onkin uudelleen rakentaminen.

Tärkeät aiheet unohtuivat

Vaalikoneissa on paljon kysymyksiä ja väittämiä, mutta merkille pantavaa on, että tärkeitä aihealueita sivuutettiin kokonaan. Yksi tällainen aihealue on elinkeinopolitiikka, joka tuntui unohtuneen lähes kokonaan vaalikoneiden kysymysten laatijoilta. Näin siitä huolimatta, että ilman menestyvää ja toimivaa yksityistä sektoria ei ole toimivaa julkista sektoria tai viihtyisää kaupunkia. Huomio näyttääkin kiinnittyneen enemmän siihen, miten rahoja jaetaan kuin siihen, miten luodaan lisää hyvinvointia.

Toinen, tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun kannalta tärkeä aihepiiri, joka sivuutettiin Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikoneissa, on Helsingin yleiskaava. Ei yhtään kysymystä kaupunkibulevardeista, puistoalueiden kohtalosta tai Malmin lentokentästä. Näin, vaikka aihepiiri on ollut vahvasti esille viimeiset neljä vuotta.

Mikä merkitys on persoonalla?

Oma lukunsa ovat kysymykset, joiden voidaan tulkita pikemminkin mittaavan ehdokkaan tai äänestäjän persoonaa. Tästä hyvä esimerkki on Ylen vaalikoneen kysymys:

                      Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.

Mikäli Yle haluaa mitata ehdokkaan tai äänestäjän persoonaa, seuraa tästä luonnollinen jatkokysymys: millaisen merkityksen Yle antaa ehdokkaan ja äänestäjän persoonien vertailussa ja yhteensovittamisessa. Onko ihmisillä taipumus äänestää kaltaistaan persoonaa? Jos, mikä merkitys tällä on?

Kehitysehdotuksia

Lopulta päädymme tärkeän kysymyksen äärelle: mikä on vaalikoneiden merkitys? Toisille ne ovat hupia, hauskaa vertailua, mutta osalle tärkeä apuväline tehtäessä äänestyspäätöstä. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota kysymysten laatuun. Kysymysten pitää olla ymmärrettäviä, rationaalisia, tarkkoja ja sellaisista asioista, joista päätetään valtuustoissa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Hyvä kirjoitus. Samaa mieltä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Oli juu. Vielä kun joku valaisisi että kuntapäättäjinä on useasti myös kansanedustaja joka ajaa sitä samaa mitä puolue on päättänyt esim. hallituksessa .
Kunnillehan tulee ohjeet EU eduskunnan kautta .
esim.SOTE ja koulu-ja kunta-uudistuksesta.Ei kuntapolitikot paljon pääse sooloileen omilla ajatuksillaan .

esim.porvaripuolueet on Mansessa enemmistönä ja päätökset tehdään sen mukaan .
Eniten päätöksistä päättää Kepu jolla on eniten kuntia 204.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Ainahan voi parantaa, mutta mielestäni on hyvä että on vaalikoneita, mistä äänestäjät voivat katsoa mitä ehdokkaat on mieltä.

On hyvä että on kysymyksiä myös sellaista asioista mistä ei voi päättää, mutta kenties tärkeitä joillekin äänestäjille. Näkee arvoja ja mielipiteitä mitä kannattaa.

Kirjaston palveluista voisi periä vuosimaksun.

Tämäkin kertoo vastaajasta jotain vaikka ei sellaisesta päätä, mutta vastauksen perusteella voi kenties päätellä mitä mieltä koko kirjastosta. Riippuen vielä miten perustellut.

Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelevat Suomessa laittomasti.

Tällä tarkoitetaan pitääkö antaa majoitusta, ruokaa, terveydenhoitoa , siis pitääkö kunnan käyttää rahojaan vai pitääkö poistaa maasta. Ei tämä nyt kauhean vaikea ole. Perusteluissa voit vielä selventää mitä tarkoitat.

Uuden valtuuston on korotettava veroprosenttia, jotta homekoulut ja -päiväkodit saadaan korjattua.

Kysymys on: pitääkö laittaa homekoulut ja tarhat kuntoon?
Se saadaanko rahat jostain muualta ja onko rakennus korjattavissa vai tehdäänkö uusi rakennus on toissijainen, toimitaan kumpi järkevintä.
Taas voit kirjoittaa vielä selityksen myös.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Uuden valtuuston on korotettava veroprosenttia,

Ainakin siksi että saadaan Pormestareille ja valtuustoiden palkkioita korotettua.Kikystä huolimatta.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ihmettelin itsekin noita kysymyksiä ja sitä, millä taustaoletuksilla niitä tehdään.
Eräs hyvin epätieteellinen taustaoletus liittyy esim. kysymykseen: "Veroja on nostettava, että koko suomi pysyy asuttuna". Tai jotain vastaavaa. Kysymys oli kaikissa vaalikoneissa. Taustaoletuksena ilmeisesti, että kun ihmiset muuttavat pakosta kasvukeskuksiin, säästyy yhteiskunnan rahaa (asumistukimenot ainakin räjähtävät).

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Palveluiden järjestäminen on kalliinpaa syrjäseuduilla. Tulee siis palvelut kalliinmaksi / ihminen. Koulut ja koulumatkat terveydenhoito ja muut palvelut. Etäisyydet pitkiä.

Idea oli käsittääkseni että vaikka maksaa enemmän , niin onko järkevää pitää koko Suomi asuttuna.

Siihen voit sitten vielä selitellä mitä tarkoitit.

Minusta tämäkin ihan hyvä kysymys ja näillähän on tarkoitus löytää eroja ehdokkaiden joukosta. Joten äänestäjä löytäisi hengen heimolaisen.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tiedätkö Jari, että on olemassa sellainen yksikkö kuin taloudellinen eräsuuruus tms. ja se ei ole se suurin mahdollinen. Pienet yksiköt voivat olla joustavia.

Hyvänä esimerkkinä: Kunnassani ei taajaman alueella tarvita joukkoliikennettä koska kaikkialle pääsee kävellen kohtuuajassa.

Koulukoko: on turha rakentaa suurempia ala-astekouluja kuin 30-60 oppilasta. Arvaatko miksi?

Matti Heikkilä

Itseäni hämää, että populismia ei mitata. on vain arvoasteikko vasen-oikea ja liberaali-konservatiivi.

Kuitenkin heitetään puhutaan populismista. Olisi mielenkiintoista nähdä mihin tutkimuksiin perustuu mille puolueelle arvonimi populistinen puolue annetaan.

Populismin määreitä on esim:
- tavoittelee laajaa kannatusta tarttuvilla iskulauseilla. Kaikki puolueet kai tähtää tähän.
- vaatimalla asioita, joita enemmistö haluaisi. Demokraattisin puolue - ei aja vain pienen ryhmän etuja, kuten feministit, RKP, pääomasijoittajat(kok) jne..

- kehumalla ”todellista kansaa”. Vähiten pilkkaa esim työttömiä lusmuiksi, suomalaisia sovinisteiksi, tasa-arvottomiksi, laiskoiksi jne...

- pilkkaamalla räikeästi poliittisia vastustajiaan. Ituhipit, kapitalistit, natsit, kommunistit, näitä jaetaan paljon. Minkäpuolueen edustajat tekevät tätä koviten

Ylpeä populisti, sen sanan oikeassa merkityksessä.
"Enemistön asiota ajan, todellista kansanvaltaa.
Suomalaiset on erinomaisia ihmisiä - "meissä asuu kaveria ei jätetä"-henki
Kokkarit on ahneita kapitalisteja, jotka ovat pääoman sätkynukkeja"
- täyttyiskö tolla Populistimitari?

Toimituksen poiminnat