*

timovuori

Helsingin kirjaston lähivuosien haasteet

Helsingin kaupungin kirjaston ympärillä on riittänyt paljon positiivista virettä. Maunula-talo avattiin joulukuussa ja viime elokuussa avasi uudelleen ovensa remontoitu Töölön kirjasto. Kaupungin kirjastot palvelevat tehokkaasti kaupunkilaisia ja ulkopaikkakuntalaisista. Noin 80 % helsinkiläisistä käyttää vuosittain kirjaston palveluita.

Keskustakirjaston osalta saatiin aikaan pieni nimikohu, kiitos hiljaisten vuoden ensimmäisten päivien. Keskustakirjaston rakentaminen on pysynyt toistaiseksi aikataulussa, samoin budjetti raameissa. Näyttää hyvältä, mutta samaan aikaan toisaalla vaani haaste.

Kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 2014, että keskustakirjaston toteutuessa puolet kirjastototoimen käyttötalouden nousupaineesta katetaan kirjastotoimen toimintamenojen sisältä tai uusilla ulkopuolisilla tulonlähteillä.

Keskustakirjaston vaikutus kirjaston käyttötalouteen arvioitiin vuonna 2013 olevan noin 6,7 miljoonaa euroa. Tästä summasta päälle kolme miljoonaa pitää sopeuttaa joko käyttötalouden sisältä tai ulkopuolisella rahoituksella. Positiivisesta näkyvyydestä ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlahankkeesta huolimatta ulkopuolisen rahoituksen hankinta on toistaiseksi ollut vaatimatonta. Tämän vuoksi paine sopeutustoimille on kasvanut.

Jotta kolme miljoonaa euroa hahmottuu oikealla tavalla suhteessa kirjaston nykyiseen budjettiin, on tehtävä vertailua. Kirjasto käyttää vuosittain noin kolme miljoonaa euroa hankintoihin.  Useimmissa tapauksissa yksittäisen kirjaston tilavuokra vuodessa vaihtelee 100 000–300 000 euron välillä. Kirjaston nykyiset tilavuokrat kokonaisuudessaan ovat suurin piirtein samaa luokkaa kuin mitä on arvioitu keskustakirjaston vaikutuksen olevan kirjaston käyttötalouteen. Mikäli sopeutuspaine kohdistuisi kirjaston tiloihin, tarkoittaisi tämä nykyistä selvästi harvempaa kirjastoverkostoa. Verrattuna useimpiin muihin maamme isoimpiin kaupunkeihin, Helsingissä on asukasta kohden vähemmän kirjastoneliöitä. Tilat ovat tehokkaassa käytössä. Kasvavassa kaupungissa selvästi harvempi kirjastoverkosto tarkoittaisi selvää palvelutason laskua.

Kirjastotoimen osalta merkittävimmän osan muodostavat henkilöstömenot, vähän yli 60 prosenttia. Tällä hetkellä kirjaston henkilöstömäärää ei olla kasvattamassa, vaan esimerkiksi keskustakirjastoa tullaan pyörittämään nykyisellä henkilöstömäärällä. Noin 10 000 neliön suuruisen keskustakirjaston henkilövahvuus tulee aikanaan olemaan 25 työntekijää. Kirjaston työprosesseja on jo nyt uudistettu ja uudistetaan, mutta säästöt jäänevät alle puoleen miljoonaan euroon. Numerot tarkentuvat lähempänä rakennustyön valmistumista.

Keskustakirjaston lisäksi kirjastoverkossa tapahtuu lähivuosien aikana muutoksia. Herttoniemen ja Laajasalon kirjastot vaihtavat paikkaa. Tämän lisäksi vanhoja tiloja remontoidaan. Kaikki nämä muutokset vaikuttavat kirjaston tilakuluihin.

Helsingin kirjastolla on valtakunnallisia keskustakirjaston velvoitteita, minkä vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää sille rahoitusta. Vuonna 2016 ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 1 657 000 euroa. Palveluiden näkökulmasta Helsingin kirjaston merkitys valtakunnallisena palveluntuottajana korostuu entisestään keskustakirjaston valmistumisen jälkeen. Arviot Keskustakirjaston päivittäisistä asiakasmääristä ovat tällä hetkellä 10 000 asiakaskäyntiä päivässä. Merkittävä osa asiakkaista ja palveluiden käyttäjistä tulee muualta kuin Helsingistä. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna korkeampi opetus- ja kulttuuriministeriön vuotuinen rahoitus olisi perusteltua. Nykyinen taloustilanne huomioiden se ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto. Valtio tuskin korottaa Helsingin kirjastolle myöntämäänsä avustusta.

Pitkällä aikavälillä säästöjä voidaan saada aikaiseksi tehokkaammalla tilojen yhteiskäytöllä eri palveluntuottajien välillä. Se ei kuitenkaan ratkaise tätä ongelmaa. On varsin todennäköistä, että aikanaan uusi kaupunginvaltuusto ja kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta joutuvat uudelleen pohtimaan kirjaston rahoitusta, miten turvataan laadukkaat kirjastopalvelut jatkossakin.

 

Timo Vuori

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varapuheenjohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat