timovuori

Kulttuuriin kannattaa panostaa

Kuluneella viikolla Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyi kokouksessaan avustusuudistuksen. Tämä tarkoittaa lyhykäisyydessään selkeyttä ja linjakkuutta Helsingin kaupungin taide- ja kulttuuriavustuksiin. Jatkossa on kolme pääkategoriaa, joista avustuksia jaetaan: taide- ja kulttuuriavustukset; kehittämisavustukset; taide- ja kulttuuripalkinnot. Arviointikriteereissä huomioidaan taiteellinen laatu, monimuotoisuus ja tasa-arvo, saavutettavuus ja saatavuus, osallisuus ja osallistuminen sekä toiminnallinen laatu ja toteutus.

Jatkossa suurimmat avustussummat varataan niille toimijoille, jotka täyttävät kaikki viisi pääkategoriaa. Suurimmat avustussummat ovat lähtökohtaisesti monivuotisia, mikä takaa ennakoitavuuden ja jatkuvuuden. Avustuskauden päättyessä arvioidaan, miten tavoitteet ovat toteutuneet, minkä pohjalta voidaan ohjata rahoitusta eri suuntiin. Uuteen avustuskäytäntöön siirrytään vaiheittain vuosien 2017 ja 2018 aikana. Vaikutukset alkavat näkyä kunnolla 2020-luvulla.

Jotta avustusuudistus onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla, on syytä korottaa kaupungin kulttuuriavustuksia seuraavalla valtuustokaudella. Jo 2,3–3 miljoonan euron korotuksella voidaan saada merkittäviä vaikutuksia. Tuettavia kohteita on laidasta laitaan, kuten Helsingin kokoisessa kaupungissa kuuluukin olla.

Mainitsemani lisäraha on pieni suhteessa kaupungin kokonaiskuluihin. Vertailun vuoksi Helsingin kaupungin toimintamenot toimialoittain vuodelle 2017 ovat lähemmäs 4,6 miljardia euroa. Tästä summasta päälle 44 % kohdistuu sosiaali- ja terveyssektorin menoihin.

Jo nyt on ensi vuodelle tiedossa hyvää. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 730 000 euron korotuksen kulttuurin ja taiteen avustuksiin. Tuosta summasta kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti kohdentaa 300 000 euroa taiteen perusopetuksen tukemiseen. Taiteen perusopetus on ollut yksi painopisteitä kuluneella valtuustokaudella. Määrärahan kohdennuksessa huomioidaan alueet, joilla nuoret osallistuvat taideharrastuksiin keskimääräistä vähemmän. Tavoitteena on, että erillishaun kautta tapahtuvilla hankkeilla tavoitetaan 600–700 nuorta taideharrastusten pariin. Vaikuttavuus on merkittävä suhteessa lisämäärärahaan.  

Arkikokemus osoittaa, että kulttuuri- ja taideharrastuksilla sekä liikunnalla on positiivinen vaikutus ihmiseen elämän eri vaiheissa. Tätä kokemusta täydentävät tieteelliset tutkimukset, jotka osoittavat, miten vaikkapa lukeminen, musiikki- tai liikuntaharrastus vaikuttaa positiivisesti nuoren henkiseen kehitykseen, terveyteen, sosiaalisiin ja moniin muihin taitoihin ja valmiuksiin, joita tarvitaan arjessa. Vastaavat vaikutukset näkyvät elinkaaren toisessa päässä. Aktiiviset ihmiset päätyvät harvemmin ensimmäisten joukossa hoitolaitoksiin.

Erityisen tärkeitä ovat sosiaaliset kontaktit, joita muodostuu koulun ohella harrastusten parissa.  Syksyllä 2015 julkaistun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyn mukaan noin joka kymmenes poika on vailla ”tosiystävää”. Kuinka moni näistä nuorista on niitä, joilla ei ole harrastuksia?

Yhden avustettavan kokonaisuuden, taiteen perusopetuksen, tukia korottamalla voidaan parantaa nuorten harrastusmahdollisuuksia. Väitän, että samalla on mahdollisuus ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kaikki voittavat.

 

Timo Vuori

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varapuheenjohtaja

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Hieno asia.

Vaikuttaisi siltä, että, kun nyt Guggenheim-apina on pudonnut selästä, on syntynyt positiivista pöhinää oman taidekulttuurin kehittämisen puolesta.

Toivottavasti avustusuudistus sisältää selkeyden ja linjakkuuden lisäämisen oheella myös vakuutuksen avoimmuudesta, koskien avustuskohteita ja -perusteita.

Lauseesta: "Määrärahan kohdennuksessa huomioidaan alueet, joilla nuoret osallistuvat taideharrastuksiin keskimääräistä vähemmän."
Ilmeisesti tällä tarkoitetaan geolokaatiota (esimerkiksi kaupunginosaa) ja "alueiden" valinta perustuu jonkinlaiseen statistiikkaan tai asiantuntija-arvioon. Tällä kohdalla avoimuus on erityisen tärkeää, jotta veronmaksaja voi olla varma, ettei tämä ole jälleen vain yksi uusi putki monikulttuurisuusagendan rahoittamiseen.

Toimituksen poiminnat