timovuori

Keskuspuiston tulevaisuus huolettaa

Helsingin kaupunginvaltuusto vahvistanee vielä kuluvan syksyn aikana uuden yleiskaavan. Haluan osaltani tuoda kaupunkilaisen näkökulman yleiskaavaan, erityisesti koskien Keskuspuistoa. Helsinkiläisenä minulla on ollut mahdollisuus seurata kotikaupunkini kehitystä jo yli 35 vuoden ajan. Näen, että työn alla oleva uusi yleiskaava on mahdollisuus ratkaista kasvavan kaupungin ongelmia, mutta siihen sisältyy myös riskejä, asioita, joita ei ole mietitty aivan loppuun. Painotus on jaloissa ja polkupyörissä, vaikka samaan aikaan autoilun saralla tapahtuu suuria teknisiä harppauksia. Toinen huomio koskee viheralueita.

Mikäli vertaamme Helsinkiä muihin Keski- ja Länsi-Euroopan metropoleihin, niin tuskin missään niistä olisi edes mahdollista kaventaa kaupungin keskeisintä puistoaluetta, sellaista kuin Keskuspuisto. Tästä huolimatta uudessa yleiskaavassa esitetään Keskuspuiston kaventamista. Keskuspuisto on ainutlaatuinen viheralue, joka alkaa aivan kaupungin ytimestä Laaksosta ja jatkuu aina Vantaalle asti. Keskuspuisto on keskeinen ulkoilualue ja työmatkareitti. Se on alue, joka sellaisenaan lisää sen läheisyydessä sijaitsevien kaupunginosien vetovoimaa ja viihtyvyyttä.  Pitkäjänteisessä kaupunkisuunnittelussa tuleekin kiinnittää huomiota siihen, että asuminen on paljon muuta kuin ainoastaan kodin seinät. Se muodostuu erilaisista vetovoiman synnyttävistä tekijöistä, kuten alueen arkkitehtuurista, palveluista, liikennejärjestelyistä tai virkistysalueista. Kaupungissa on hyvä olla erilaisia vetovoimaisia alueita, kuten vaikkapa Töölö, Pakila tai Haaga. Jokaiselle jotakin. Monimuotoisuus on voimavara.

Miten käy esimerkiksi Hämeenlinnanväylän varrella olevien alueiden vetovoiman ja viihtyvyyden kanssa, jos niiden kupeessa sijaitseva Keskuspuisto siirtyy kauemmas. Pohtia voi sitäkin, voisiko enää jatkossa puhua Keskuspuistosta, mikäli sitä kohtaa massiivinen rakentaminen, jonka tuloksena alue olisi kapeimmillaan enää muutama sata metriä.

Mitalilla on luonnollisesti kääntöpuoli. Helsinki kasvaa kovaa vauhtia. Viimeisen neljän vuoden aikana kaupungin väkiluku on kasvanut noin 30 000 ihmisellä. Tahti näyttää jatkuvan samana tulevaisuudessa. Tästä huolimatta keskeisiä viheralueita tulee säästää viimeiseen asti. Siksi mielestäni olisi syytä pohtia sitä vaihtoehtoa, että ns. Mannerheimbulevardi – mikäli selainen joskus tullaan rakentamaan – linjattaisiin kulkemaan Nuijamiestentien kautta. Kyseisen tien ja Keskuspuiston väliin saisi mahtumaan leveän tien ja kahden tai kolmen korttelin leveydeltä taloja ilman, että Keskuspuistoon tarvitsisi pahemmin kajota. Nuijamiestentien ja Hämeenlinnanväylän välissä sijaitsevat toimistotalot lienevät tulleet jo käyttöikänsä päähän silloin, kun rakentaminen on ajankohtaista. Tämä siis ainoastaan siinä tilanteessa, kun kaikki muut alueet on jo käytetty rakentamiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat