timovuori

Suomen paikka on Natossa

Ukrainan kriisin seurauksena keskustelu Suomen harjoittamasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on vilkastunut uudelleen. Julkisessa keskustelussa väittelyä on käyty lähinnä Pohjois-Atlantin liitosta, Natosta, pitäisikö Suomen liittyä puolustusliittoon vai turvautua jatkossakin itsenäiseen puolustukseen. Poliittisella kentällä keskustasta vasemmistoon itsenäinen puolustus ja niin sanottu puolueettomuuspolitiikka saavat vahvinta kannatusta. Taannoin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi, ettei kriisin aikana edes pidä käydä keskustelua Natosta. Sipilän mukaan Suomella on kuitenkin olemassa Nato-optio, mutta paras turvatakuu on oma asevelvollisuuteen perustuva itsenäinen puolustus. Maanantaina vihreiden Pekka Haavisto sen sijaan totesi, ettei Ukrainan kriisi kosketa tällä hetkellä Suomea, minkä vuoksi Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen. Haaviston mielestä Nato-jäsenyyttä voitaisiin pohtia, mikäli Suomen asema muuttuisi uhanalaiseksi.

Helsingin Kansallisseura arvioi kevätkokouksessaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen toisin, minkä vuoksi yhdistys on jättänyt Nato-aloitteen Kansallisen Kokoomuksen kesäkuun puoluekokouksen käsiteltäväksi. Nato-aloite syntyi allekirjoittaneen kynästä, joten lienee paikallaan esittää muutamia perusteluita, miksi Suomen on syytä aloittaa jäsenyysneuvottelun Naton kanssa.

Nato perustettiin aikoinaan vuonna 1949 olosuhteissa jossa totalitäärinen Neuvostoliitto uhkasi länsimaista yhteiskuntajärjestelmää. Tehtävässään Nato on onnistunut hyvin, sillä yksikään Naton jäsenmaa ei ole joutunut toisen eurooppalaisen valtion aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Tästä johtuen Natoa voidaan EU:n ohella pitää merkittävimpänä eurooppalaisena rauhantekijänä. Naton jäsenmaat muodostuvat demokraattisista valtioista, mikä näkyy muiden muassa siinä, että Naton pääsihteerinä ovat vuoronperään toimineet niin vasemman kuin oikean laidan poliitikot. EU-jäsenvaltioista Suomen ohella ainoastaan Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Kypros ja Malta eivät kuulu Natoon. Nato-jäsenyys tulisikin nähdä luonnollisena jatkona aikaisemmalle kansakäymiselle läntisten kumppaneidemme kanssa. Samalla, mikä tärkeintä, Nato-jäsenyys tuo aitoa puolustuspoliittista turvaa Suomelle.

Naton vastustajat ovat yhtenä keskeisenä argumenttina käyttäneet itsenäistä uskottavaa puolustusta ja asevelvollisuusarmeijaa. Samaan aikaan on kuitenkin sivuutettu se seikka, että itsenäinen ja uskottava puolustus vaatii jatkossa nykyistä suurempia määrärahoja, mihin Suomen kaltaisella pienellä kansantaloudella on tuskin siinä määrin varaa kuin aikaisemmin.  Kustannusten nousu johtuu muiden muassa aseteknologian kehityksestä, jonka asian eteen Suomi joutuu uusiessaan Hornetit joskus seuraavalla vuosikymmenellä. Riittävätkö rahat enää 64 uuteen ajantasaiseen lentokoneeseen parhaalla aseistuksella? Toinen kysymys on se, onko 64 hävittäjää edes riittävä määrä uskottavan puolustuksen ylläpitämiseen. Voi olla, etteivät rahat riitä lukumäärällisesti korvaamaan edes nykyistä lentokalustoa. Oma lukunsa ovat esimerkiksi reserviläisten kertausharjoitukset, joiden määrää on vähennetty viime vuosina. Luulisi uskottavaan asevelvollisuuteen perustuvan puolustuksen tarkoittavan myös riittäviä kertausharjoituksia. Mikäli Suomi aikoo jatkossakin pitää aidosti kiinni omasta itsenäisestä ja USKOTTAVASTA puolustuksesta, on tämä selvästi hintavampi puolustuspoliittinen ratkaisuksi kuin Nato-jäsenyys. Nato-jäsenyys pitääkin nähdä mahdollisuutena vahvistaa Suomen puolustuskykyä ilman merkittäviä lisäyksiä puolustusmäärärahoihin, keinona kohdistavaa puolustusmäärärahat nykyistä tehokkaammin.

Naton vastusajat ovat lukuisin eri argumentein torjuneet Suomen lähentymisen Naton kanssa viimeksi kuluneen reilun 20 vuoden aikana. Keskeisenä perusteluna on ollut puolueettomuuspolitiikka ja sen tuomat hyödyt. Motiivit Nato-kielteisyydelle ovat kuitenkin pohjimmiltaan kummunneet muusta, kuten USA-vastaisuudesta, vuoden 1939 traumasta, YYA-traumasta, sinisilmäisyydestä, herravihasta ja omaan napaan tuijottamisesta. Naton vastustamisen ohella aihetta on kierrelty käyttäen muutamia kuluneita argumentteja. Kymmenen vuotta sitten todettiin tuon tuosta, ettei Nato-jäsenyydelle ole perusteita, koska näköpiirissä ei ole mitään kriisiä. Tuolloin sanottiin, että asiaa voidaan pohtia, mikäli turvallisuuspoliittinen tilanne kiristyy. Kun turvallisuuspoliittinen tilanne sitten kiristyi tämän vuoden alussa, alkoi yhden jos toisen poliitikon suusta kuulua väite, ettei kriisin aikana pidä keskustella Natosta, asia ei ole nyt ajankohtainen. On niitäkin, joiden mielestä mitään Suomen kannalta uhkaavaa kehitystä ei ole tapahtunut, mutta jos asiat tästä vielä pahenevat, voidaan toki miettiä jäsenyyttä.

Mikäli asiat kehittyisivät Suomen kannalta huonompaan suuntaan –  mitä kukaan ei luonnollisesti toivo – , voi käydä niin, että Nato-optio realisoituu lopulta ainoastaan Suomen oikeutena pyytää jäsenyysneuvotteluiden aloittamista, ei minään muuna. Silloin sopii kysyä, mikä meni osaltamme pieleen? Juuri tällä hetkellä on lohdullista ajatella, että tilanne voisi olla vielä huonompi kuin se on. Siksi nyt on hyvä hetki käyttää se mahdollisuus mikä meillä on, koska Suomen paikka on Natossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Rauhallisena aikana Nato-jäsenyydestä ei ole syytä keskustella, ja kriisin aikaan asiasta ei voi keskustella. Juuri näin.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Ja sitten kun se luonnontuote osuu tuulettimeen voi olla liian myöhäistä pyytää NATO-jäsenyyttä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Juu Helsingistä ohjusalusta ja kun ensimmäiset ohjukset iskeytyvät Helsinkiin, on jo myöhäistä repiä pelihousunsa.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
(KA-BOOM!!)

Juurikin näin.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Nuo argumentit ovat pelkkää höpinää.

Jos NATO haluaa auttaa Suomea ja jos halutaan pysyä budjetissa:
- Myydään helkkariin kaikki vispilät, ne lähtee maasta kuitenkin muutamassa päivässä, eikä ne suojaa mitään.
- Ostetaan niillä budjetoiduilla rahoilla mielummin kaikkea sellaista mitä kansalainen jaksaa/pystyy "kantamaan metsään": olalta laukaistavia ohjuksia, tarkka-ampujavarusteita (vaikka 100.000:lle miehelle ja naiselle - noin aluks')
Arvatkaa onko täällä miehittäjiä sen jälkeen?
Tietysti ennenkaikke sissikoulutusta.
Tällaisilla varusteilla jopa lukutaidottomat ovat lannistaneet supervaltioiden armeijoita.
Ja kaikkea näitä voidaan tuottaa kotimaassa.

Ja tässä suomalainen sankari:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Simo_H%C3%A4yh%C3%A4

Henry

Anne Lindell

Juuri näin Henry. Oikeassa olet, Timo on vielä niin nuori, että ei ole kuulut isiemme kertomaa siitä, miltä tuntui, kun tanner tärisi pommituksista.

Tämä alla linkittämäni kirjoitus kannattaa lukea oikein lupin kanssa. Näin puhuu mies, joka tietää ja osaa ennakioida tulevat skenaariot. Tällaisia "näkijöitä" tarvitaan enemmän puolustamaan meitä suomalaisia ja Suomea itsenäisenä valtiona.

Toomi Kankaanniemen omalta blogilta löytyy tämä keskustelua herättänyt NATO-kirjoitus: blog. ark. Nr. 22: ”Maanpuolustus, armeija, NATO”, ja siellä kirj. 1. NATO - turvallisuutta vai ei? (Kirj. 7.4. 2014), suora linkki kirjoitukseen tässä: http://toimi-kankaanniemi.blogspot.fi/2014/03/22-m...

Huom! Kankaanniemen blogilla kannattaa muuten, hyvät ihmiset, viihtyä pidempääkin (ota eväät ja kahvia termoskannussa viereen ja heikkokuntoiset Nitro-purkki)... sisältö nätsen dynamiittia! Katso ainakin vaaliesite; kuin ”turkinpippuria”: ensin makea ja sitten tulta ja tulikiveä. Ainoa vaaliesite lajissaan, johon sisältyy varoitus. Eli, ei mitään höttöä tai poliittista kapulakieltä, vaan selkokielellä Kankaanniemi sohaisee suoraan ampiaispesään.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Olet oikeassa. Lisäksi tarvitaan sveitsiläinen liikekannallepanojärjestelmä, jolla reserviläiset saadaan metsiin minuuteissa, ei vuorokausissa tai viikoissa.

Tulee halvemmaksi kuin huipputekniikka ja on tehokkaampaa, ja nopeammin reaalisoitavissa.

Toisaalta hyökkäyskyky on osa tehokasta puolustusta. Ristelyohjus ei pohjimmiltaan ole nykytekniikalla kallis laite ja niitä osattaisiin tehdä itsekin.

N. 6v sitten joku austraalialainen hakkeri teki oman 5000$ hintaan ja julkisti netissä ohjeet. Ehdin itse selailla, en kopioida, moni ehti. Ne poistettiin kiireesti. Oikeasti meistä moni osaisi sellaisen valmistaa. 10 000 halpaa, metsistä laukaistavaa risteilyohjusta tekisi pahaa jälkeä hyökkääjän infraa vastaan.

Mika Samuel Kiekkijev

"Motiivit Nato-kielteisyydelle ovat kuitenkin pohjimmiltaan kummunneet muusta, kuten USA-vastaisuudesta, vuoden 1939 traumasta, YYA-traumasta, sinisilmäisyydestä, herravihasta ja omaan napaan tuijottamisesta."

Olen ollut huomaavinani miten Kokoomuksen sisällä Stubbismi (ylimielisyys) saa alati enemmän jalansijaa, vai miksi tällaista "kyllä minä paremmin tiedän mitä sinä ajattelet" voisi kutsua?

Natoon Kokoomuksella tuntuu nyt olevan kova kiire, vaikka suomalaiset ei sinne ole haluamassa vieläkään ja sehän korpeaa.

Kyllä Eurooppa ja koko maailma tulevaisuudessakin kaipaa valtiota, jonka maaperällä voi kaikki osapuolet neuvotella ja näin ollen pysyminen Naton ulkopuolella on edelleen perusteltua.

Toimituksen poiminnat